keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Privanetin Päälistan yhtiöiden voitonjakohistoriaa

Privanet julkaisi koonnin sen Päälistan yhtiöiden voitonjakohistoriasta viimeiseltä viideltä vuodelta. Moni yhtiö on tarjonnut mehevää tuottoa omistajilleen osinkojen ja osuuskorkojen merkeissä.
Taulukko itsessään ei kerro paljoa, ja siksi vertailuun on järkevää ottaa mukaan kunkin arvopaperin hintataso. Valikoin listalta muutaman kohteen vertailuun:


Useimmat sijoitus- ja omistustoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat maksaneet tasaisesti tuhteja osinkoja/osuuskorkoja. Hyviä esimerkkejä tästä ovat mm. Finda, Hereditas, KPY ja Arvo.

Findan pitkäaikainen pääomistus DNA oli todella tuottava kohde, joka maksoi Findalle hyvää osinkoa vuosien varrella. Lisäksi Finda teki hyvät myyntivoitot irtauduttuaan DNA:sta viime vuoden syksyllä. Hereditas on ollut Privanetin listalla vasta pari vuotta, jonka aikana yhtiö on pystynyt tarjoamaan omistajilleen yli 5% tuoton. KPY:llä on pitkä historia Privanetin listalla. Yhtiö viesti jo ensimmäisessä Listaamattomia Mahdollisuuksia -tilaisuudessa vuonna 2015 että sen voitonjakostrategia on kyetä maksamaan omistajilleen yli 5% vuosituottoa taloussyklien yli. Tähän mennessä tavoitteessa on onnistuttu todella hyvin, tuottoa on maksettu yli 6% yli viiden vuoden ajan. Arvo maksaa strategiansa mukaisesti 60-80% tuloksesta osuuskorkona omistajille. Tämä on tarkoittanut noin 8,8% keskimääräistä vuosituottoa viimeisen neljän vuoden aikana.

Listalta pistää nopeasti silmään Aina GroupPartnera sekä G.W.Sohlberg. Aina Group on vuosien varrella myynyt toimintojaan ja jakanut kassaa ulos omistajilleen hyvällä tahdilla. Jaettavissa oleva kassa on tyhjennyt sen verran, että yhtiössä ei ole pian enää jaettavaa. Partnera muutti strategiaansa vuosina 2015 sekä 2017. Muutoksien seurauksena se tyhjensi kassaansa omistajilleen maksamalla ylisuuret osingot, ja yhtiö on muutenkin maksanut hyvää osinkotuottoa viime vuosina. Partnera oli vuosina 2017-2018 pääomistajana Suomen Hoivatilat Oyj:ssä kun yhtiö listautui. GWS oli vahvasti mukana Detection Technology Oyj:ssä jo ennen yhtiön listautumista, ja teki yhtiön omistajana hyvin voittoa. Tuota voittoa on jaettu omistajille osinkoina, varsinkin vuosina 2017 ja 2018. GWS:n osakekurssi nousi myös tuona aikana melkoisesti.

Viria myi verkkoliiketoimintansa pörssiyhtiö Elisalle kesällä 2016. Kaupan jälkeen yhtiö on keskittynyt tieto- ja turvaliiketoimintaan, ja on tehnyt strategisia yritysostoja tähän toimintaan liittyen. Verkkoliiketoiminnan kaupasta on kuitenkin yritysostojenkin jälkeen jäljellä tukeva kassa, josta Viria on jakanut osinkoa viimeisen kolmen vuoden ajan. Viime vuonna Viria myi viimeiset omistamansa DNA:n osakkeet, ja kirjasi niistä 18 miljoonan euron myyntivoitot.

Loput kolme valitsemaani yhtiötä, Eckerö, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Ruohonjuuri, ovat liiketoimintayhtiöitä. Muut listan kohteet ovat sijoitus/omistusyhtiöitä, joilla ei ole varsinaista omaa liiketoimintaa. Kaikki nämä yhtiöt ovat pystyneet tarjoamaan kilpailukykyistä osinkoa hyvän tuloksentekokyvyn tuotoksena. Erityismaininnan ansaitsee Ruohonjuuri, joka on kasvattanut liikevaihtoaan lähes 20% vuositahtia, investoiden käytännössä vain tulovirralla, ja silti yhtiö on maksanut omistajilleen mukavaa osinkoa.


keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Privanetin kauppapaikan vaihdetuimmat -raportti vuodelta 2019

Privanet julkaisi alkuvuodesta ensimmäisen kerran kauppapaikkansa top-15 vaihdetuimmat arvopaperit -raportin esittelyn yleisölle. Olen aiemmin tutkinut Privanet Premarketin mallisalkkujen tuottoja verrattuna Helsingin pörssin indekseihin. Kyseiset kauppapaikan mallisalkut muodostuvat kymmenestä edellisen vuoden vaihdetuimmasta arvopaperista.

Premarketin vaihdetuimmat -raportti vuodelta 2019 näytti seuraavaa:


Uusi tulokas St1 kapusi heti listan kärkeen, ohi viime vuosien kärkinimien KPY:n, Findan sekä Virian. St1:n kaupankäyntiaktiivisuuteen vaikuttivat varmasti uutuudenviehätys -osaketta ei ole ollut aiemmin saatavilla suurelle yleisölle- sekä suuri saataville tullut osakemäärä.

Varsinkin KPY:n ja Virian hyvää vaihtoa taustoittavat molempien yhtiöiden mallikelpoinen sijoittajaviestintä. Findassa tapahtui vuoden aikana paljon, kun ensin yhtiö tiedotti keväällä myyneensä DNA-positionsa pois, ja syksyllä yhdistävänsä liiketoimintoja PHP:n kanssa.

Kasvulistan korkein vaihto oli ProtectPipellä. Yhtiö tiedotti positiivisia uutisia vuoden mittaa, mukaanlukien uusien hallituksen jäsenten mukaantulo, ja heidän sijoituksensa yhtiöön markkinaa korkeammalla valuaatiolla.


Päivitin myös Premarketin mallisalkkujen vertailutaulukon alkuvuodesta. Tässä taulukko:

Premarket top-10 eli vaihdetuimmat yhtiöt edeltävältä vuodelta
2014: Ekokem, Finda, PHP, KPY, Viria, Partnera, Eckerö, Aina, GWS, LWJT
2015: Ekokem, Sato, Finda, PHP, KPY, Viria, Partnera, Eckerö, GWS, LWJT
2016: Ekokem, Sato, Finda, PHP, KPY, Aina, Partnera, Eckerö, GWS, LWJT
2017: Arvo, Sato, Finda, PHP, KPY, Aina, Partnera, Eckerö, Viria, GWS
2018: Aina, Arvo, Finda, GWS, Hereditas, Navidium, KPY, Partnera, Ruohonjuuri, Viria

Premarketin top-10 voittaa Helsingin pörssin yleisindeksin kaikilla vertailukausilla, ja myös SmallCapin pidemmillä vertailukausilla. Premarketin mallisalkku performoi kuitenkin tätä tulosta paremmin jos vertailu lasketaan nettona. Nettovertailussa listattujen kohteiden voitonjakoa verotetaan rankemmin kuin listaamattomien (listatuissa 85% osingosta on veronalaista tuloa, listaamattomissa vain 25%). Listaamattomien hankintakulut ovat (todennäköisesti) suuremmat kuin listattujen, mutta hankintakulut ovat lopullisessa luovutusvoitosta vähennettävää kulua, eli summa tulee näin sijoittajalle takaisin.

Kun puhutaan historiallisista tuotoista, täytyy aina muistaa että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin Premarketin mallisalkku on pärjännyt pörssiverrokkeihin nähden.

perjantai 29. marraskuuta 2019

Loppuvuoden 2019 listaamattomien tilanteista osa 2.

Tässä tilannekatsaukset valittujen Privanet Premarketin yhtiöiden tilanteisiin, jatkona ensimmäiselle osalle.


Partnera julkaisi elokuussa puolivuotiskatsauksen. Katsauksessa kuvataan hyvin Partneran nykystrategia: Hoivatilat-omistuksen myynnin jälkeen keskitytään julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa toimiviin yrityksiin ja hankkeisiin. Sijoitustoiminnan ohjearvoihin on lisätty myös sijoitusten vaikuttavuus, jolla tavoitellaan yhteiskunnallista hyötyä.

Strategisiin omistuksiin kuuluvat nyt Partnera Glass Recyclingin (PGR) alla toimivat Uusioaines Oy ja Hasopor Oy, sekä kiinteistöjen energiaratkaisuja tarjoava ESaaS Oy ja sijoitusportfolio Nordic Option Oy. Muita sijoituksia ovat projektisijoitukset Oulun seudulla, sekä muihin sijoituksiin luokiteltavat Findan ja Telebusiness InWestin omistukset ja likvidi sijoitusomaisuus.

Partnera arvostaa taseessaan oman pääoman tytär- ja osakkuusyhtiöt hankintamenoon, eikä huomioi näitä korkeampia hintoja. Taseen mukainen oma pääoma per osake oli puolivuotiskatsauksessa 1,99 euroa per osake. Initia tuottaa Partnerasta arvokatsausta noin puolivuosittain, ja uusimman (9.8. julkaistun) katsauksen mukaan arvio osakekohtaisista omistuksista on 2,49 euroa per osake. Katsauksessa yhtiön omistusten arvoksi yhteensä on laskettu 90,2 miljoonaa euroa.

Lähde: Initia, Partneran arvokatsaus 8/2019

Initian arvokatsauksessa yhtiön muut sijoitukset on arvostettu tasearvoon, ja kuten yhtiö kertoo, tasearvot näissä on laskettu hankintamenolla. Näin ollen Findan ja Telebusiness InWestin omistukset on varmasti laskettu reilusti alakanttiin arviossa. Partnera omistaa siis laskennallisesti yhteensä 5,5% Findasta. Finda raportoi toimintojen yhdistämisestä PHPn kanssa, ja kertoo tytäryhtiö Finda Telecomsin (josta Finda omistaa järjestelyn jälkeen 82%) varallisuudeksi 1,3 mrd euroa. Findan omistuksen arvo tytäryhtiöstä olisi siis 1,066 mrd, ja siten Partneran 5,5% Findan omistuksen arvo 58,6 miljoonaa. Puolivuotiskatsauksessa sijoitukset yhteensä on arvostettu 25,9 miljoonaan euroon, eli omistuksen "piiloarvo" kannattaa ottaa huomioon.


Ruohonjuuri julkaisi alkusyksystä uuden osakasviestin. Viesti kertoi mukavan positiivista näkymää toiminnasta: liikevaihto on edelleen vahvasti kasvussa. Myös kannattavuuden kerrotaan kehittyneen suotuisasti.

Ruohonjuuren liikevaihdon kehitys Suomessa. Lähde: Ruohonjuuren osakasviesti 7/2019

Yhtiön alkuvuosi oli siis selvästi positiivissävytteinen. Loppuvuodesta avattiin uudet myymälät Pasilan Triplaan, Tapiolan Ainoaan sekä Tukholman Galleriaan. Uudet myymälät tulevat varmasti myös osaltaan nostamaan liikevaihtokäyrää loppuvuodelle. Arvioni on, että kuluvan vuoden liikevaihto tulee ylittämään 30 miljoonan euron rajan. Tulos tullee olemaan 0,8-1,0 miljoonan luokkaa.

Ruohonjuuren osakkeen noteeraushinnat ovat nousseet kesästä, reilusti. Nyt kauppaa käydään 80-90 euroa per osake -tasolla, eli markkina-arvolla 17-19 miljoonaa euroa. Arvioidulla 1 meur tuloksella P/E-luku olisi siis alle 20 tasolla, mikä on mielestäni Ruohonjuuren kaltaiselle kasvuyritykselle maltillinen, joskaan ei halpa.


torstai 28. marraskuuta 2019

Loppuvuoden 2019 listaamattomien tilanteista osa 1.

Tässä tilannekatsaukset valittujen Privanet Premarketin yhtiöiden tilanteisiin.


St1 tiedotti alkusyksystä tehneensä investointipäätöksen uuden biojalostamon rakentamisesta jalostamolleen Göteborgissa. Sen myötä pystytään tuottamaan polttonesteitä, jotka täyttävät tuotettavien uusiutuvien polttonesteiden, kuten HVO-dieselin, lentopolttonesteen ja teollisuusbensiinin nykyiset ja tulevat vaatimukset. Uuden biojalostamon arvioidaan aloittavan tuotannon vuonna 2022. Sen tuottamat uusiutuvat polttonesteet vähentävät merkittävästi hiilidioksidipäästöjä fossiilisiin polttonesteisiin verrattuna.

Yhtiö on viimeisten kahden vuoden aikana tehnyt Göteborgin jalostamolleen sarjan investointeja, joiden tavoitteena on 200 000 tonnin uusiutuvien polttonesteiden tuotanto. Kokonaisinvestointi sisältää vedyn tuotantolaitoksen, uusiutuvien polttonesteiden tuotantolaitoksen ja uuden säiliöalueen. Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa.

St1 julkaisi puolivuotiskatsauksen syyskuussa. Yhtiön liikevaihto laski hieman vertailukauteen nähden, johtuen ensimmäisellä kvartaalilla toteutetusta tuotantoseisokista. Näitä huoltotoimia toteutetaan Göteborgin tehtaalla neljän vuoden välein. Viime vuoden kokonaistulos oli 55meur, kun nyt puolivuotistulos oli jo 42 meur.

Jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana yleiset jalostusmarginaalit ovat olleet vahvasti nousujohteisia, mikä vaikuttaa positiivisesti yhtiön tulokseen. Marraskuun aikana yleismarginaali tosin on ollut laskusuunnassa. St1:n liiketoiminnan rahavirta on edelleen erittäin vahva.

Vertailen mielelläni St1:stä pörssissä olevaan Nesteeseen. Neste on vaihdolla mitattuna noin 2-2,5-kertainen St1:n verrattuna, sen tase on reilu 4-kertainen, ja kate/tulos yli 12-kertainen. Markkina-arvoltaan Neste on kuitenkin 17-kertainen (!) St1:n nähden, ja viimeisten vuosien pääoman tuottojen keskiarvot ovat yhtiöllä lähes samat (St1 20,4%, Neste 22,7%). Neste on maailman suurin uusiutuvien polttoaineiden tuottaja, kun St1 on vasta kasvamassa kyseiselle hyväkatteiselle tuotealueelle.

St1 ja Neste vertailussa



Osuuskunta KPY teetti tuoreen arvoanalyysin Inderesillä marraskuussa 2019. Analyytikko Erkki Vesola arvioi yhtiön omistusten arvoksi yhteensä 207 miljoonaa euroa (37,4 eur/osake).

Vuoden takaiseen arvoanalyysiin verrattuna Enfon arvo on noussut reilu 10% tuloskunnon paranemisen myötä. Voimatelin arvostus on taas laskenut kolmanneksen, johtuen tuloksen heikkenemisestä. Vetrean arvo pysyi, yhtiö paransi tulostaan hieman. KPY Novapolis (ent. Technopolis Kuopio) on arvostettu hieman aiempaa konservatiivisemmin.

Lähde: Inderes, KPY Arvonmääritys 11/2019

Lokakuun lopulla KPY tiedotti ostaneensa loput Technopolis Kuopion osakkeet, ja omistaa näin ollen yhtiön sataprosenttisesti. Yhtiö nimettiin kaupan myötä KPY Novapolis Oy:ksi. Novapoliksen liikevaihto viime vuonna oli 19,1 miljoonaa euroa, ja käyttökate 9,5 miljoonaa. Yhtiöllä on käynnissä rakennusprojekti, jonka myötä koko kiinteistöjen arvioitu arvo tulee olemaan 200 miljoonaa euroa. KPY tavoittelee Novapolikselle 8 miljoonan euron vuosituottoa, eli omistuksen tuotto olisi vakaa 4% vuodessa.

KPYn strategian mukainen vuosituottotavoite on yli 5%. Noin puolet omistuksesta kattava Novapolis tuottaa arvion mukaan 4%, eli muiden omistusten tuottotavoite on luonnollisesti korkeampi. Enfo ja Vetrea ovat parantaneet tuloskuntoaan, tosin Voimatelin luvut ovat heikentyneet. Enfon listautumispotentiaali on edelleen taustalla, ja Vetrea toimii vahvasti kasvavalla sektorilla.


Viria julkaisi kolmannen kvartaalin osavuosikatsauksen lokakuun lopussa. Luvut eivät oikein ole vertailukelpoisia edellisvuoteen, koska konserni on toteuttanut useita yrityskauppoja viime vuosina. Toimituskohtaja Vihervuori nostaa katsauksessa esiin tärkeänä asiakasryhmänä julkishallinnon palveut kuten sairaanhoitopiirit. Uskon että tämä asiakasryhmä varmastikin arvostaa kokonaisvaltaisia tiedon ratkaisuja, missä Viria on ainakin Suomen huippuja.

Yhtiö toteutti lokakuun alussa henkilöstöannin. Anti ylimerkittiin samaan tapaan kuin edellisvuonna. Osakkeita merkitsi kaikkiaan 330 työntekijää, mikä vastaa noin puolta koko henkilöstöstä.

Viria omisti alkusyksystä vielä miljoona DNA:n osaketta, jotka se myi Telenorille sen julkiseen ostotarjoukseen liittyen. Myyntihinta oli 20,9 miljoonaa euroa, josta Virialle tuloutui myyntivoittoa 18 miljoonaa euroa. Kaupan tulosvaikutus realisoituu lukuihin viimeiselle kvartaalille.


Virian oman pääoman kehitys kvartaaleittain. Lähde: Viria Oyj

Virian oma pääoma on kehittynyt suotuisasti. Vuodenvaihteesta on tultu hieman alaspäin, oman pääoman ollessa Q3 lopussa 105,6 miljoonaa euroa. Käsittääkseni DNAn osakkeet on arvostettu taseessa "vanhaan" hintaan, eli myynnistä tuloutuu viimeiselle kvartaalille pääomaan 18 miljoonaa euroa. Tämä sekä henkilöstöanti huomioiden osakekohtainen oma pääoma olisi arviolta nyt noin 23 euroa. Kauppaa on käyty 17 euron hintatasolla, eli noin 26% alennuksella omaan pääomaan.


Finda ja PHP Holding tiedottivat marraskuun lopussa yhdistävänsä tele- ja sijoitusliiketoimintansa Finda Telecoms Oy:hen. PHP omistaa järjestelyn jälkeen aiemmin Findan 100% omistamasta tytäryhtiöstä jatkossa n.18%. Uuden yhtiön varallisuus on noin 1,3 miljardia euroa.

PHP jakoi keväällä reilun osingon, ja ohjaa nyt tällä järjestelyllä jäljelle jääneen sijoitusomaisuutensa hallinnoinnin Findalle. Onkin mielenkiintoista nähdä mihin Finda aikoo nyt vahvistetun sijoitusvarallisuuden tulevaisuudessa sijoittaa.


perjantai 17. toukokuuta 2019

Tarkastelussa St1 Nordic

Privanetin jälkimarkkinalle tulee merkittävä uusi yhtiö kesällä 2019 hiljattain toteutettujen omistusjärjestelyjen myötä. Aikomus on saada osake kauppapaikkamme päälistalle mahdollisimman pian.


St1 Nordic on pohjoismainen energiakonserni, jonka liiketoimintaan kuuluvat polttoaineiden jalostus, myynti (jakelu) sekä uusiutuvat energiamuodot. Suurin osa liikevaihdosta tulee polttoaineiden myynnistä (68%), ja lähes loput (31%) jalostuksesta. Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta oli viime vuonna 0,6%, mutta yhtiö näkee sen kasvavana segmenttinä.


Kokkolan St1-asema

Polttoaineiden myyntiverkostoon kuuluu 1310 jakeluasemaa, joista noin 2/3-osaa on kylmäasemia, ja 1/3-osa palveluasemia. Asemien määrää on viime vuosina vähennetty, mutta myyntivolyymi on silti kasvanut tasaisesti. Käyttökate on pysynyt hyvänä, ollen yli 3%-tasolla. St1-konsernilla on noin 20% markkinaosuus polttoaineiden myynnissä markkina-alueillaan. Jakelutoiminnan tuottoon vaikuttaa vahvasti hintakilpailu, mikä on tällä hetkellä St1:n johdon mukaan ylikorostunut.


Göteborgin tuotantolaitos

Jalostustoiminta tapahtuu Ruotsin Göteborgissa sijaitsevalla tuotantolaitoksella. Laitoksen tuotantokapasiteetti on 30 miljoonaa barrelia raakaöljyä vuodessa. Tuotantolaitos myy merkittävimmän osan öljystä tukkuri North European Oil Trade:lle. NEOT on St1:n (49%) ja S-ryhmän (51%) omistama öljy- ja biotuotteiden tukkuri, joka jälleenmyy polttoaineet St1-, Shell- ja ABC-asemille. Jalostustoiminta on segmenttinä volatiilimpi kuin muu konsernin toiminta, sillä se on altis jalostusmarginaalin heilunnalle. Yhtiö pyrkii vakauttamaan heiluntaa marginaalisuojauksin.


St1:n geotermisen tuotantolaitoksen kaavakuva

Uusiutuvan energian segmentti sisältää biopolttoaineet, tuulivoiman sekä geotermisen energian. St1 tuottaa biopolttoainetta 7 tuotantolaitoksessa Suomessa ja Ruotsissa. Nämä tuotantolaitokset tuottavat ns. 1.sukupolven biopolttoaineita, ja niiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 23 000 tonnia vuodessa. Yhtiö on investoimassa uuteen tuotantolaitokseen Ruotsissa. Uuden laitoksen tuotantokapasiteetti olisi 200 000 tonnia 2.sukupolven biopolttoainetta vuodessa. Vertailun vuoksi maailman suurimman uusiutuvan polttoaineen tuottajan Nesteen tuotantokapasiteetti on 2,4 miljoonaa tonnia vuodessa.

St1-konserni omistaa 50% Tuuliwatti Oy:stä (toinen 50% S-ryhmällä). Tuuliwatti on teollisen tuulivoiman yritys, jolla on 21% markkinosuus tuulivoimasta Suomessa. St1 Deep Heat on geotermisen energian projekti, jonka pilottituotantolaitos sijaitsee Espoon Otaniemessä. Uusiutuvan energian segmentin tärkein osa lähitulevaisuudessa tuntuu olevan biopolttoaineet, muiden energiamuotojen tullessa selvästi jäljessä.


Uusiutuvan etanolituotannon arvoverkoston malli - St1


Konsernin liikevaihto oli viime vuonna 6,89 miljardia euroa (+5% vertailukauteen), korjattu käyttökate 198 miljoonaa ja tulos 55 miljoonaa. Liiketoiminnan rahavirta viime vuonna oli vahva 142 miljoonaa (vuotuinen keskiarvo 4v ajalta 138 miljoonaa), kun investoinnit olivat 159 miljoonaa. Liiketoiminnan rahavirta tulee pääosin jakelutoiminnasta, kun taas investoinnit kanavoidaan vahvasti uusiutuvan energian segmenttiin.

Tämä kuvastaa hyvin yhtiön strategiaa; jakelutoiminta tuottaa tasaista kassavirtaa, joka ohjataan uusiutuvan energian investointeihin. Lähimmän kilpailijan Nesteen liikevaihdosta vajaa viidennes tulee uusiutuvien segmentistä, mutta yli puolet sen 1,64 miljardin käyttökatteesta on uusiutuvista. Molempien yhtiöiden kohdalla jalostustoiminta oli varsinkin viime vuonna kehnommin kannattavaa kuin muu toiminta, johtuen varsinkin öljyn hinnan laskusta.


Yhtiöiden tilinpäätöksistä lasketut karkeat luvut


Euroopan Unionin uusiutuvan energian direktiivin (RED II) vaatimusten mukaisesti uusiutuvien polttoaineiden kysyntä tulee kasvamaan, ja tässä kehityksessä St1:llä on hyvät edellytykset olla mukana. Vaikka pörssiverrokki Neste onkin tässä kehityksessä edellä, on St1:n suunta vahvasti oikea. St1:n liiketoiminnasta pienempi osa on jalostustoiminnan marginaaleista riippuvainen, joten vakaan kassavirran tuotto on verrattaen jopa tasaisempaa kuin Nesteellä.

Osakekohtaisella 35eur hinnalla St1:n valuaatio on 1,36 miljardia euroa. Viime vuoden tuloksella laskettuna P/E-luku on kohtalaisen korkea 24,5. Kertaluonteisten kulujen korjauksen jälkeen korjattu P/E on kuitenkin 11,7 mikä on jo houkutteleva. Korjaamaton EV/EBITDA on korkea 11,8 ja korjattu taas maltillinen 8,1. Osingonjako viime vuodelta oli 0,31 euroa osakkelle, mikä vastaa vain 12% tuloksesta. Tämä kuvastaa, kuinka yhtiön hallitus näkee että investoimalla varat mielummin yhtiön toimesta tullaan saamaan parempaa tuottoa rahavirralle sen sijaan että se jaettaisiin omistajille.

Yhtiön yhteiskunnallinen rooli on tärkeä, sen strategia tukee pohjoismaisten arvojen mukaista parempaa tulevaisuutta. Yhtiön kassavirta on vakaa ja vahva, ja investointien myötä kasvua haetaan uusiutuvan energian toiminnoista. Nämä toiminnot ovat mielestäni erittäin tärkeä osa yhtiön tulevaisuutta. Näin laaja-alaisesti toimivaan energia-alan kohteeseen eivät sijoittajat ole Suomessa aikaisemmin päässeet kiinni muualla kuin pörssissä. Listaamattomana sijoituskohteena St1 on erittäin mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen.